Kirjaudu Pinnariin



Jos et ole aiemmin kirjautunut Pinnariin, sinun pitää ensin rekisteröityä. Pinnarin käyttäjiksi voivat rekisteröityä vain Bongariliiton jäsenet. Jos kuulut Lintutiedotukseen, kirjoita rekisteröitymislomakkeelle sama käyttäjätunnus.



kontiki_banneri_romania_2019

FennicaBongariliittover2

LOKIT
,
©

Määrityskisa 2018



Määrityskisa 2018


Kilpailun säännöt

Kilpailu alkaa helmikuun alusta 2018 ja päättyy joulukuun viimeinen päivä 2018. Kierroksia on yksitoista (11). Joka kuukausi on määritettävänä kaksi kuvaa, ja kuvat vaihtuvat aina jokaisen kuun alussa.

Kilpailuun saavat osallistua Bongariliiton jäsenet poislukien päätoimittaja, kuvaajat ja määritysasiantuntija sekä edellisvuoden voittaja.

Kuvien lajit on tavattu WP:n alueella (IOC:n listaa mukaillen). Kilpailussa on vain ns. reilun kaupan kuvia, eli untuvikot, risteymät ja värimuunnokset on jätetty pois. Jos kuvassa on useampi lintuyksilö, ne ovat samaa lajia, ellei erikseen mainita. Vastaukseksi riittää oikea laji (alalajia, sukupuolta tai ikää ei tarvitse määrittää tai mainita - toki saa, jos haluaa).

Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä tai tyhjästä vastauksesta nolla.

Vastauksia voi lähettää vain yhden per kilpailija, ja ensimmäiseksi tullut vastaus hyväksytään.

Tuomareina toimivat päätoimittaja ja määritysasiantuntija, ja mahdollisia valituksia ei noteerata.


Kilpailun voittaja, eli eniten pisteitä kerännyt saa palkinnon. Mikäli kilpailu päättyy tasapisteisiin, voittaja ratkaistaan "rankkarikisalla", kerrasta poikki -tyylisesti.

Palkintona on lahjakortti KonTiki Toursin lintumatkalle. Lahjakortin arvo on ko. matkan arvo (kuitenkin max. 3000 euroa). Palkintomatka on käytettävä alkavan kalenterivuoden aikana palkinnon julkistamisesta.


Vastaukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen petri.kuhno@phnet.fi aina kunkin kuun viimeiseen päivään mennessä. Sähköpostiviestin aiheeksi Määrityskilpailu.


Heinäkuun paahtoa - kärkipaikalla heilahti

Heinäkuun kuvat on katsottu ja tunnistettu. Kierros sai aikaan muutoksia kärkipaikalla.


Kuvan 11 oranssin linnun määritys pyöri pääasiassa kahden lajin välillä. Oikean lajin lisäksi vuorileppälintu sai jonkin verran ääniä ja hajaäänenä kuului Amerikan-vieras idänlehtoturpiaali.


Molempien kuvien kohdalla voisin kuvitella, että tietokoneen/tabletin/luurin näytön eroilla on vaikutusta siihen, miltä lintu näyttää ruudulla. Eräänkin vuorileppälintua ehdottaneen perustelussa oli oranssin värin sävy, joka siis on vuorileppälinnulla punaisempi ja sepelleppälinnulla keltaisemman oranssi. Kokoa on kuvasta mahdotonta tulkita, mutta koivet ovat hyvinkin hentoiset ja linnun olemus “näyttää pieneltä”. Räikeät valkoiset siipikuviot mustissa siivissä ja punainen yleisväri eivät oikein sovi muille lajeille, kuin sepel- ja vuorileppälinnulle. Pyrstön alapuolen väritys sopii näistä parhaiten sepelleppälinnulle, mutta siinä on vaihtelua. Parhaat tuntomerkit ovat varmaankin se, että vuorileppälinnun suuri ja räikeä valkoinen siipilaikku näkyy myös valkoisena siiven alapinnalla sekä jo aiemmin mainittu alapuolen hillitymmän oranssi sävy. Kuvassa kuvaajaa pakenee siis sepelleppälintu (Phoenicurus moussieri). Lajin määritti oikein 14 vastaajaa.


Kuvan 12 kahlaaja oli pahempi tapaus. Linnusta ehdotettiin yllättävän monta amerikansipiä ja lapinsirriä, vaikka niiden paraatituntomerkkinä ovat vaaleat jalat - ensin mainitulla jopa erityisen keltaiset. Valohan tunnetusti vaikeuttaa joskus kahlaajien koipien värin toteamista, mutta tässäkin tapauksessa käy mielessä laitteiden näyttöjen eroavaisuudet… Noh, oli miten oli, linnulla on tummanharmaat koivet. Muita ehdotuksia olivat gobintylli, kaspiantylli, pikkutylli, taigaviklo, rantasipi, suosirri ja kääpiöliitäjä. Siipijuovat sulkevat ehdotetuista lajeista pois kolme.

Siipijuovan muoto ja pyrstön kuviointi eivät oikein sovi kaspian- ja gobintyllille, eivätkä kauhean hyvin rantasipillekään. Mitäänsanomattoman tasaisen harmaanruskea yläpuoli, valkoinen vatsapuoli, leveälti valkeat pyrstönreunat tumman kärjen kera ja pitkähköt, tummat jalat sekä selvä siipijuova sopivat mustajalkatyllille (Charadrius alexandrinus). Mujatyn määritti oikein 6 vastaajaa.


Tilanne 1.8.2018:

Tero Toivanen 12

Petteri Hytönen 11

Markus Lampinen 11

Juha Niemi 11

Pekka Suhonen 11

Tuomas Syrjä 11

Heikki Vasamies 11

Markus Miettinen 10

Teemu Fors 9

Mika-Petri Harju 9

Sami Tuomela 9

Janne Riihimäki 8

Paavo Sallinen 8

Mikko Savelainen 7

Ari Vuorio 7

Vesa Jouhki 6

Jari Miettinen 6

Risto Suksi 6

Kari Haataja 5

Kristiina Järvenpää 5

Timo Lintula 5

Sebastian Andrejeff 4


013
Kuva 13.

014
Kuva 14.

Sorsat on pahoja

Kuvan 9 sorsa oli odotetun paha kuva. Sen verran paha jopa, että se heilautti kärjen tilannetta! Eniten sai ääniä heinätavi (8), lisäksi ehdotettiin lapasorsaa ja punanokkasorsaa. Punatavivastauksia odotin, mutta niitä ei tullut yhtään. Selkäpuolen kuviointi, tertiaalien vaalea keskijuova ja pään kuviointi rajaavat mahdollisuudet pariin lajiin. Paljon ehdotetulla heinätavilla ei ole tertiaaleissa juovaa ja pään kuviot olisivat vielä voimakkaammat. Sen sijaan kyseisennäköinen suomukuvioinen selkäpuoli, tumma poskilaikku ja melko kylmänruskea yleissävy viittaavat vahvasti sinisiipitaviin, jolla myös voi olla tertiaaleissa vaalea keskijuova. Näillä eväillä linnu  pystyy määrittämään sinisiipitaviksi (Anas discors).


Kuvan 10 pikkulinnun piti olla näistä se vaikeampi. Jenkkivarpuslintuvastauksia tuli vain yksi: kenttäsirkkunen. Lisäksi arvattiin lapinsirkkua ja pikkuvarpusta. Kupeilla näkyvät tummat kuviot olivat liian selvä tuntomerkki, joten jos määrityksessä vain pääsi Passer-sukuun, loppupeli oli selvä. Kuvassa pistelee jyviä poskeensa koiras pensasvarpunen (Passer hispaniolensis).


Tilanne 1.7.2018:

Pekka Suhonen 10

Tero Toivanen 10

Petteri Hytönen 9

Markus Lampinen 9

Markus Miettinen 9

Juha Niemi 9

Tuomas Syrjä 9

Heikki Vasamies 9

Teemu Fors 8

Mika-Petri Harju 8

Paavo Sallinen 8

Sami Tuomela 8

Janne Riihimäki 7

Mikko Savelainen 7

Ari Vuorio 7

Vesa Jouhki 6

Jari Miettinen 6

Timo Lintula 5

Risto Suksi 5

Sebastian Andrejeff 4

Kari Haataja 4

Kristiina Järvenpää 4


011
Kuva 11.

012
Kuva 12.

Hajontaa - paitsi kärjessä

Toukokuun kierros ei kärkeä horjuttanut. Kuva 7 tunnettiin kiitettävästi. Oikean vastauksen lisäksi ehdoteltiin punarintanakkelia. Punaruskean kirjavat pyrstön alapeitinhöyhenet ja alaperä ja lyhyt pyrstö, muutoin valkea alapuoli sekä jalan vierestä pilkottava musta silmäjuova eivät oikein anna tilaa muille lajeille kuin pähkinänakkelille (Sitta europaea).


Kuva 8 aiheutti hämmennystä monissa vastaajissa. Linnusta ehdotettiin laajalla skaalalla yli sukurajojen härkälintua, kalliopyytä, siperiantavia, nokisorsaa, allia, keräkurmitsaa ja tundrakurppeloa.

Avaintunromerkkejä linnussa ovat mm. valkea kyynärsiiven takareuna ja tarkkaan katsoen sinertävä siipipeili, joka näkyy ainakin vasemmassa kyynärsiivessä. Pitkänoloinen pyrstö. Kulmikas, erikoisen mallinen pää, jossa takaraivolle jatkuva tumma “töyhtö” sekä valkoinen silmänympärys. 

Joku keksi myös oranssit jalat, ja vielä kun äkkää, että lintu lentää tyypillisesti pää ylös nostettuna, linnun voi määrittää vaihtopukuiseksi koiras mandariinisorsaksi (Aix galericulata).


Tilanne kesäkuun 1. 2018:

(Listasta poistettu toistaiseksi ne, jotka ovat jättäneet kolme viimeistä kierrosta väliin)

Markus Miettinen 8

Tero Toivanen 8

Pekka Suhonen 8

Mika-Petri Harju 7

Petteri Hytönen 7

Markus Lampinen 7

Juha Niemi 7

Paavo Sallinen 7

Tuomas Syrjä 7

Heikki Vasamies 7

Teemu Fors 6

Vesa Jouhki 6

Sami Tuomela 6

Janne Riihimäki 6

Mikko Savelainen 6

Ari Vuorio 6

Risto Suksi 5

Timo Lintula 4

Jari Miettinen 4

Sebastian Andrejeff 4

Kristiina Järvenpää 3

Kari Haataja 2


009
Kuva 9.

010
Kuva 10.

Helppoa, helppoa

Edelleen pidetään kisa helppona. Ja huhtikuun kierros sitä olikin. Kuva 5 tunnettiin mainiosti. Viirukerttulia ja keltahemppoa tarjottiin, mutta muutoin tuo kellanvihreä pikkulintu määritettiin hyvin. Lovipäinen pyrstö, pitkittäisviiruinen alaperä, valkea vatsa ja teräväkärkinen nokka yleisvärityksen lisäksi auttoi määrittämään linnun spinariksi eli vihervarpuseksi (Carduelis spinus).


Kuva 6. ei myöskään aiheuttanut vaikeuksia, vaikka laatija luulikin pienessä mielessään, että joku menisi "lankaan". Pöyheät pyrstön alapeitinhöyhenet, "karvaiset" housut, kylmänruskea yleissävy sekä pyrstön ja siipisulkien kuviointi ja vielä luminen koivunoksa johdattavat mielikuvat helposti varpuspöllöön (Glaucidium passerinum).


Kiitos vastanneille, uudet kuvat ohessa!


Tilanne vapunpäivänä 2018:

(Listasta poistettu toistaiseksi ne, jotka ovat jättäneet kaksi viimeistä kierrosta väliin)

Markus Miettinen 6

Tero Toivanen 6

Pekka Suhonen 6

Teemu Fors 5

Mika-Petri Harju 5

Petteri Hytönen 5

Vesa Jouhki 5

Markus Lampinen 5

Juha Niemi 5

Paavo Sallinen 5

Tuomas Syrjä 5

Sami Tuomela 5

Heikki Vasamies 5

Janne Riihimäki 4

Mikko Savelainen 4

Risto Suksi 4

Ari Vuorio 4

Timo Lintula 3

Jari Miettinen 3

Sebastian Andrejeff 2

Kristiina Järvenpää 2

Kari Haataja 1



007
Kuva 7.

008
Kuva 8.

Helppouden sietämätön keveys - tai jotain

Kuvan 1. rastas oli suurimmalla osalla ihan hallinnassa. Ruskea selkäpuoli, pitkä valkea silmäkulmanjuova ja punaista kyljissä. Semmoinenhan on punakylkirastas. Pari vastaajaa hairahtui kuitenkin toiselle mantereelle ja ehdotti punarintarastasta ja yksi taas ruostesiipirastasta. Punarintarastaalla kuitenkin selkäpuolen väri on selvästi harmaa, skj ei ulotu näin pitkälle taakse, eikä vatsassa ole punaisen lisäksi tummia kuvioita. Ruostesiipirastaan selkäpuoli taas on punertavamman ruskea eikä alapuolella ole punaista. Kuvassa touhuaa siis punakylkirastas (Turdus iliacus).


Kakkoskuvan terhakka pikkulintu olikin sitten taas yllättävän paha. Väitän, että lämpöinen iltavalo oli suurin syypää erheisiin. Jos näin on, vanhan sanonnan puujalkaversio “kuva valehtelee enemmän, kuin tuhat sanaa” pätee jälleen.

No, kuvasta ehdotettiin vuorihemppoa (peräti 12), pikkusirkkua, mäntysirkkua ja kiurua (kutakin 1). Pään ja rinnan kuviot, eikä oikein nokkakaan sovi kolmelle viime mainitulle. Vuorihemppoon taas äkkiä katsoen sopii tuo hämäävä lämpimänruskea sävy. Tukeva, harmaa nokka, viiruja kurkussa ja pään kuviot varsinkin silmän seudulla sopivat silti paremmin hempolle (Carduelis cannabina).


Tilanne 1.4.2018:

(Mukana kaikki, joilla vähintään 1 piste)

Markus Miettinen 4

Tero Toivanen 4

Pekka Suhonen 4

Teemu Fors 3

Mika-Petri Harju 3

Petteri Hytönen 3

Vesa Jouhki 3

Markus Lampinen 3

Juha Niemi 3

Paavo Sallinen 3

Tuomas Syrjä 3

Risto Suksi 3

Sami Tuomela 3

Heikki Vasamies 3

Janne Riihimäki 2

Mikko Savelainen 2

Ari Vuorio 2

Sebastian Andrejeff 1

Mika Bruun 1

Kari Haataja 1

Kristiina Järvenpää 1

Juhani Karvonen 1

Timo Lintula 1

Jari Miettinen 1


005
Kuva 5.

006
kuva 6.

Tiira löi ällikällä

Eka kierros 2018 polkaistiin käyntiin hämmentävissä merkeissä. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Viime vuoden tapaan muutama ekan kierroksen tuli olla ns. sikahelppo. Kuva 1 eli tiirakuva osoittautuikin yllättävän hankalaksi. Moni ehdotti kuvasta riuttatiiraa, vaikka oletin tässä kuvassa arvottavan lajiparin kala-/lapintiira välillä. Uskoisin, että kuvassa on hämännyt vaalea nokankärki, joka kuultaa voimakkaassa vastavalossa läpi. Nokassa on silti hyvinkin selvä punertava sävy, mikä ei sovi kuin kala- ja lapintiiralle. Riuttatiiran nokassa vaaleaa (keltaista) olisi lisäksi enemmän, kuin kuvan linnulla. Myös nokan muoto on riuttatiiraksi liian lyhyt. Myös mustalta näyttävät koivet voivat viedä ajatukset sinne riuttatiiran suuntaan. Talvipukuisen riuttatiiran päänkuviot ovat erilaiset kuin kala- ja lapintiiralla. Silmän ympärille muodostuu selvempi naamari, ja usein jopa valkeat silmäluomet korostuvat. Käsisiiven takareuna ei ole myöskään riuttatiiralla noin selvärajainen eivätkä mielestäni pyrstön reunat ole mustat. Olisiko riuttatiira myös vastavalosta huolimatta kauttaaltaan puhtaamman valkoinen?

Entäpä sitten lapintiira? Näin voimakkaassa vastavalossa lapintiiran lintukirjatuntomerkki, eli kokonaan läpikuultavat siipisulat korostuisivat varmasti. Kuluneisuudesta huolimatta siivellä on hahmotettavissa kolmiomainen läpikuultava alue. Myöskään tummempi kyynärsiiven takareuna ei sovi lapintiiralle. Käsisiiven takareuna olisi lapintiiralla vielä terävämmin ja kapeammin musta. Pään muoto olisi pyöreämpi ja nokka ohuempi ja lyhyempi. Tiirasta ehdotettiin siis riuttatiiraa (9), lapintiiraa (6) sekä 1 ruusutiira. Kuvassa kuitenkin lentää lokakuinen kalatiira (Sterna hirundo). Voi mahoton paikka. Tämä vaan taas todistaa, että tiirat eivät todellakaan ole helppoja määritettäviä. Kisaan saatiin jännitystä ja ahdistusta jo heti ensimmäisellä kierroksella :)


Kuvan kaksi petolintukaan ei ollut täysin yksiselitteinen määritettävä. Ääniä sai pikkukiljukotka, liitokotka ja arohiirihaukka, yksi kutakin. Muutoin kaikki määrittivät kaartavan pedon oikein. Hämäävin yksityiskohta - luulisin - on varmaan peitinhöyhenten vaalea lautuma / siiven yläpinnan väritys, joka ei ihan istu tyypilliseen meikäläiseen hiirihaukkaan. Kuvassa nimittäin lentää azorilainen hiirihaukka (Buteo buteo rothscildi). Mm. pyrstön kuviointi poissulkee muut ehdotetut lajit.

Nyt jatketaan maltillisesti helpoilla kuvilla…


Tilanne 1.3.2018:

(Mukana kaikki, jotka saivat vähintään 1 pisteen)

Mika-Petri Harju 2

Petteri Hytönen 2

Vesa Jouhki 2

Markus Miettinen 2

Mikko Savelainen 2

Pekka Suhonen 2

Tuomas Syrjä 2

Tero Toivanen 2

Sami Tuomela 2

Sebastian Andrejeff 1

Mika Bruun 1

Teemu Fors 1

Juhani Karvonen 1

Markus Lampinen 1

Timo Lintula 1

Juha Niemi 1

Janne Riihimäki 1

Paavo Sallinen 1

Risto Suksi 1

Heikki Vasamies 1

Ari Vuorio 1


003
Kuva 3.

004
Kuva 4.

001
Kuva 1.

002
Kuva 2.